Syyslomamuistoja Tartton Toomemäeltä

Viime vuonna syyslomalla matkasimme Tarttoon. Ensin laivalla Tallinnaan ja siitä bussilla perille asti. Muistan sään olleen kirpakka ja aurinkoinen. Talvi teki tuloaan jo eteläiseen Viroonkin.

Löysin kuvatiedostosta kuvia Tartton Toomemäellä sijaitsevasta tuomiokirkon raunioista. Katedraalilta tuo melkein näyttää. Toomemäki on mielestäni yksi Tartton parhaita paikkoja. Sellainen ihana vehreä puisto, josta löytyy tällaisiakin historiallia jäännöksiä.

Tartton tuomiokirkkoa on aloitettu rakentamaan jo 1200-luvulla. 1600-luvulla se vaurioitui tulipalossa. Kesäisin kirkon torneihin pääsee kiipeämään näköalapaikoille. Kesällä raunioilla järjestetään kuulema myös konsertteja ja teatteriesityksiä. Me ihailimme vain korkeita seiniä ja kaarevia holvikaaria.

Tarttossa yövyimme hotelli Antoniuksessa, joka sijaitsi yliopistoa vastapäätä. Se oli oikein viihtyisä ja mukava hotelli. Huoneet oli sisustettu vanhan rakennuksen tyyliä kunnioittaen, ja seiniä ja kattoa koristivat vanhat hirret. Illalla kävimme hotellin ravintolassa syömässä. Hyvää oli, vaikka ehkä vähän liian fiiniä meidän makuun. Aamupalasta olen tainnut mainita aikaisemmin täällä.

Ensi viikolla olisi vuorossa meidän syysloma. Tälläkin kertaa matkaamme vanhaan eurooppalaiseen kaupunkiin. Siitä myöhemmin lisää!

Portfoliotehdas olohuoneen lattialla

Käsityötiede, the final frontier. Olen tainnut täälläkin mainita opiskelevani taas kerran. Aloitan aina opiskelut, kun olen todennäköisesti jäämässä työttömäksi. Näin ollen ei tekemisen puutetta ole ollut, koska töitäkin on tähän asti aina löytynyt. Opiskelen siis töiden ohella. Nämä käsityötieteen opinnot ovat olleet viikonloppuopintoja, ja suoritan niitä Itä-Suomen avoimessa yliopistossa.

Viime aikoina olen kuumeisesti tehnyt portfolioita. Mukavahan näitä on tehdä, paitsi kun deadlinet paukkuivat kuumeilun takia. Onneksi opettajat ovat ihmisiä ja ymmärtävät sitkeät taudit ynnä muut aikuisten huolet. Portfoliotehdas on perustettu olohuoneen lattialle, jossa sitä pystyi näpertämään aina sohvalla makailun ja lepäilyn välissä. Tällä viikolla olen kyykkinyt lattialla töiden jälkeen.

Perjantaiksi pitäisi olla kolme portfoliota valmiina. Kuulostaa aika työläältä ja onkin, mutta on se myös hauskaa. Verrattuna esimerkiksi esseiden kirjoittamiseen. Kyllä näiden portfolioidenkin kanssa tuskastuu. Kun päässä on tietynlainen mielikuva ja kiireessä oikoo vähän mutkia, saattaa lopputulos ollakin aivan muuta. Toivottavasti kuitenkin omaa silmää (edes vähän) miellyttävää. Onneksi vielä on kaikki mennyt suunnitelmien mukaan. Mitä nyt nitojalla iskin peukaloon, mutta ei sekään (pitkään) menoa haitannut.

Käsityötieteen opiskelu on ollut mukavaa. Olen tehnyt tätä ihan omaksi huviksi, vaikka ainahan opiskelusta on hyötyä. Ihanaa, kun pääsee oikeasti harrastamaan ja tekemään käsillä. Meidän ryhmäkin on ihan huippu ja täynnä aivan ihania ihmisiä. Viikonloppukurssit hujahtavat ohi hetkessä, kun tehdään ja nauretaan yhdessä.

Perjantaina alkaa taas uusi kurssi. Tällä kertaa aiheena on kirjonta. Aika jännää. Minun on pitänyt aloittaa kirjontahommia jo vaikka kuinka monta kertaa. Nyt niihin pääsee käsiksi oikein opettajan opissa. Jee!

Esittelyssä meidän Nordli sänky

Remontin jälkeen me nukuttiin tosi pitkään lattialla pelkkien patjojen päällä. Ensin nukuttiin nykyisessä työhuoneessa, jotta saatiin muualla asunnossa paikkoja valmiiksi. Tyhjässä huoneistossa kaikui, joten pienempi työhuone oli senkin vuoksi parempi ratkaisu. Kun saatiin tavaroita pakoilleen, siirryttiin makuuhuoneen lattialle. Patjat hankimme heti ensitöikseen Iskusta. Keittiön mukana saatu lahjakortti helpotti kaupan valitsemisessa.

Sänky löytyi lopulta Ikeasta, kun siellä valikoima uudistui. Malliltaan se on valkoinen Nordli. Kokoaminen kävi näppärästi ja tyytyväisiä ollaan oltu jo pitkän aikaa. Mukava se on nukkua vähän korkeammalla kuin lattianpinnassa.

Silti vielä jotkut sukulaiset kyselevät, että vieläkö te nukutte lattialla? No ei enää.
Nyt jatkokysymyksenä on, että joko ootte saaneet sen peilin seinälle? No ei olla saatu ei.

ps. Nuo lakanat löytyivät taas kerran yhdestä Marimekon alennusmyynnistä. Aivan ihanan rapsakat ja sopivat hyvin varsinkin kuumiin kesäöihin. Miksei myös viilentämään kuumeista päätä.

Sairastajan pohdisteluja sohvannurkasta

Taas sitä sairastetaan, ja nyt flunssailu ja kuumeilu on kestänyt jo toista viikkoa. Turhauttaa jo tuossa sohvannurkassa makoilu. Onneksi tänään on aurinko paistanut armottomasti ja lämmittänyt kuumeisen mieltä. Ruskasta voi nauttia myös sisältä käsin pihakoivujen keltaista loistoa ikkunan kautta ihaillen. Mutta miten muuten toipilaana voi aikaansa kuluttaa, kun pitää "vain lepäillä"?

Olen muun muassa leiponut. Sitä ei varmaankaan lasketa lepäilyksi, muttei se hirmuista uurastustakaan ollut yleiskoneen avustuksella. Telkkaria on tullut katsottua. Idols, Suomi leipoo ja Gordon Ramsayn monenmoiset ohjelmat ovat jo tuttuja. Digiboxilta on kaivettu esiin kaikki Flight of the Concordsit ja opiskeltu siilin käyttäytymistä. Nyt siis tiedän miltä näyttävät siilin ulosteet ja kuinka paljon erilaisia syöpäläisiä tuosta söpöstä pikku eläimestä löytyy.

Olen myös opetellut Joensuun ruutukaava-alueen kaikki tiet. Osaan luetella ne etelästä pohjoiseen ja lännestä itään, ja tietysti toisin päin. Olen selannut Facebookia ja lukenut kaikenmaailman kommenttiketjut Sinistä ja Greenpeacesta, löytänyt satokausikalenterin ja tutustunut Miley Cyruksen kohuvideoon. Käsityötieteen portfolioita on tullut väännettyä ja syyslomareissun majoitus varattu. Eli jotain hyödyllistäkin tullut tehtyä. Niin ja parina päivänä on ollut pakko avata työsähköposti kiireisten asioiden vuoksi.

Aluksi sairastaminen tuntui jopa helpottavalta. Orastava työuupumus sai pään sekaisin ja oli pakko pysähtyä ja levätä. Toisaalta nyt kiire kasautuu toimistolla ja jään paitsi niistä mukavista suunnittelupalavereista kuumeilun vuoksi. Niin ja urheilu. Tanssituntien korvauskertoja on kertynyt varmaan jo yhden lukuvuoden verran, eikä sohvalla makaamalla kuntoa tai balettitaitoja pidetä yllä. Mutta minkäs mahdat. Lääkärin mukaan mennään mummonmetodeilla: kuumaa juomaa ja lepoa.

Voisihan sitä seuraavaksi vaikka shoppailla verkossa. Neulominen ei ole kovin rasittavaa eikä tietenkään tämä bloggailu. Postista kolahti uusi sisustuslehti, joten sitäkin voi selailla kaikessa rauhassa. Tai sitten kaivan digiboxilta Vallan linnakkeen. Se on odottanut siellä juuri tällaisia päiviä.