Tosiaankin. Tarton Toomemäki on komeillut tuossa ensimmäisenä postauksena jo liian kauan. Sain siitä jo kommenttia ystävältä, joten nyt vipinää kinttuihin ja uusia juttuja kehiin! Tässä välissä on ehditty käydä jo Pariisissakin ja nyt ollaan jo jouluaskareissa. Palataan niihin kuitenkin myöhemmin ja kurkataan tällä kertaa meidän kylppäriin. Kuvat on otettu silloin, kun valoa vielä oli. Nyt niin valoissa kylpyhuoneessa on yhtä pimeää kuin kaikkialla muuallakin.
Kylpyhuoneen remontti meillä tehtiin viimeisenä. Oltiin pitkään jopa ilman lavuaaria, kun ei meinnannut sopivaa löytyä. Pieneen tilaan sen piti olla tarpeeksi iso, muttei saanut viedä kaikkea tilaa. Lisäksi säilytystilaa tarvittiin.
Pienestä koosta huolimatta kylppäriin saatiin mahtumaan kaikki oleellinen. Pesukonekin hankittiin normisyvyydeltään vähän pienempänä. Suihkuovi kääntyy näppärästi seinää vasten, joten se ei haittaa pyykkihommia. Suihkuksi valittiin iso sadevesisuihku, josta vesi tulee suoraan alaspäin. Suihkussa ei vesi siis roisku pesukoneelle.
Keittiön kaappien ja värien valitseminen kävi vielä helposti, mutta kylpyhuone tuntui erityisen vaikealta. Minkäänlaista visiota ei ollut, joten värien ja laattojen suunnittelu piti aloittaa aivan alusta. Alkuajatuksena oli jotain turkoosiin vivahtavaa laattaväriä, mutta lopulta päädyttiin valkoiseen. Isoa laattaa ja yhdellä seinällä peinempää. Aluksi pienempi laatta piti tulla ikkunaseinälle, jonne se mittausten mukaan ostettiin, mutta viime tingassa vaihdettiin vielä seinää. Onneksi laattaa oli tarpeeksi. Lattialla valittiin harmaa sävy, joka ensin kannettiin sisään ruskeana. Kannattaa tarkistaa laatat kaupassa, ettei tarvitse kantaa niitä edes takaisin kolmanteen kerrokseen värivirheen takia.
Värit ovat onnistuneet, vaikka valkoinen ja harmaa olivat kompromisseja. Muita väripäätöksiä kun ei saatu määräajassa tehtyä. Lopulta väriähän saa lisättyä pyyhkeillä ja matolla tarpeen mukaan. Ja onhan niitä shampoo- ja muita pulloja myös monenvärisinä.
Parasta kylppärissä on varmasti valo (tai muisto siitä) ja ikkunan takana oleva koivu. Siitä voi seurata vuodenaikoja ja lähipuiston lintu- ja oravavieraita. Aamuauringon lämmittäessä hampaidenpesukin tuntuu juhlalta. Sitä odotellessa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti