Käsityötiede, the final frontier. Olen tainnut täälläkin mainita opiskelevani taas kerran. Aloitan aina opiskelut, kun olen todennäköisesti jäämässä työttömäksi. Näin ollen ei tekemisen puutetta ole ollut, koska töitäkin on tähän asti aina löytynyt. Opiskelen siis töiden ohella. Nämä käsityötieteen opinnot ovat olleet viikonloppuopintoja, ja suoritan niitä Itä-Suomen avoimessa yliopistossa.
Viime aikoina olen kuumeisesti tehnyt portfolioita. Mukavahan näitä on tehdä, paitsi kun deadlinet paukkuivat kuumeilun takia. Onneksi opettajat ovat ihmisiä ja ymmärtävät sitkeät taudit ynnä muut aikuisten huolet. Portfoliotehdas on perustettu olohuoneen lattialle, jossa sitä pystyi näpertämään aina sohvalla makailun ja lepäilyn välissä. Tällä viikolla olen kyykkinyt lattialla töiden jälkeen.
Perjantaiksi pitäisi olla kolme portfoliota valmiina. Kuulostaa aika työläältä ja onkin, mutta on se myös hauskaa. Verrattuna esimerkiksi esseiden kirjoittamiseen. Kyllä näiden portfolioidenkin kanssa tuskastuu. Kun päässä on tietynlainen mielikuva ja kiireessä oikoo vähän mutkia, saattaa lopputulos ollakin aivan muuta. Toivottavasti kuitenkin omaa silmää (edes vähän) miellyttävää. Onneksi vielä on kaikki mennyt suunnitelmien mukaan. Mitä nyt nitojalla iskin peukaloon, mutta ei sekään (pitkään) menoa haitannut.
Käsityötieteen opiskelu on ollut mukavaa. Olen tehnyt tätä ihan omaksi huviksi, vaikka ainahan opiskelusta on hyötyä. Ihanaa, kun pääsee oikeasti harrastamaan ja tekemään käsillä. Meidän ryhmäkin on ihan huippu ja täynnä aivan ihania ihmisiä. Viikonloppukurssit hujahtavat ohi hetkessä, kun tehdään ja nauretaan yhdessä.
Perjantaina alkaa taas uusi kurssi. Tällä kertaa aiheena on kirjonta. Aika jännää. Minun on pitänyt aloittaa kirjontahommia jo vaikka kuinka monta kertaa. Nyt niihin pääsee käsiksi oikein opettajan opissa. Jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti